Blogi
Ryöstöparoni vai hyväntekijä? Kolmas filantropinen aalto tekee tuloaan.
Anthropicin tekoälymiljardöörit lupaavat lahjoittaa omaisuutensa – aivan kuten Carnegie
Kesällä 1892 Andrew Carnegien teräsyhtiö Homesteadissa, Pennsylvaniassa, irtisanoi työntekijänsä. Yhtiö halusi päästä eroon työntekijöiden ammattiliitosta. Työntekijät puolestaan valtasivat tehtaan ja estivät ketään pääsemästä sisään. Heinäkuun 6. päivänä yhtiö lähetti aseistettuja vartijoita ottamaan tehtaan takaisin haltuunsa. Kaksitoista tuntia kestäneen yhteenoton jälkeen kymmenen ihmistä oli kuollut.
Carnegie oleskeli tuolloin linnassaan Skotlannissa. Hän oli jättänyt ammattiliiton hajottamisen liikekumppaninsa Henry Clay Frickin tehtäväksi. Lakon jälkeen yritys otti käyttöön 12-tuntiset työpäivät ja alensi työntekijöiden palkkoja.
Kolme vuotta ennen Homesteadin tapahtumia sama Carnegie kirjoitti esseen, joka sisälsi lauseen ”Se, joka kuolee rikkaana, kuolee häpeässä.” Hän tarkoitti sanojaan. Myydessään teräsyhtiönsä vuonna 1901 hän oli yksi maailman rikkaimmista miehistä. Tämän jälkeen hän lahjoitti lähes koko omaisuutensa, muun muassa rahoittamalla yli 2 500 julkista kirjastoa. Hänen ystävänsä Mark Twain kirjoitti, että maailma oli Carnegielle kiitollinen erehtymättä hänen motiiveistaan. Ryöstöparoni vai hyväntekijä? Epämiellyttävä totuus on, että hän oli luultavasti molempia.
Yli vuosisata myöhemmin olemme uuden ”Carnegie-hetken” kynnyksellä. Claude-tekoälyn kehittänyt Anthropic aikoo listautua pörssiin tällä viikolla. Bloombergin mukaan yhtiö tavoittelee kaikkien aikojen suurinta listautumisantia. Sen seitsemän perustajaa lupasi tammikuussa lahjoittaa 80 prosenttia omaisuudestaan. Yhtiön työntekijät ovat jo sijoittaneet arviolta 50 miljardia euroa yksinomaan hyväntekeväisyyteen tarkoitettuihin rahastoihin. Vertailun vuoksi Säätiöt ja rahastot ry:n selvityksen mukaan suomalaiset säätiöt tukivat tiedettä, taidetta ja kansalaistoimintaa yhteensä 594 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Anthropicin työntekijöiden rahastoihin sijoitettu kokonaismäärä vastaa siis noin 84 vuoden aikana jaettua rahoitusta tällä tasolla.
Rahaa virtaa jo ennen listautumista. Riippumaton tutkimusorganisaatio GiveWell, joka arvioi hyväntekeväisyysjärjestöjen vaikuttavuutta tutkimusnäytön perusteella, jakaa tänä vuonna yli kaksinkertaisen summan viime vuoteen verrattuna. Elokuussa se teki yhdessä Coefficient Givingin kanssa historiansa suurimman lahjoituksen. Lahjoituksella tuetaan kampanjaa, jonka tavoitteena on toimittaa hyttysverkko jokaiselle perheelle Kongon demokraattisessa tasavallassa vuoteen 2029 mennessä.
Yhtäläisyys Carnegien kanssa on melkein liian hyvä ollakseen totta. Carnegie rakensi kirjastoja. Anthropic puolestaan keräsi miljoonia kirjoja laittomilta verkkosivustoilta tekoälynsä kouluttamista varten. Viime vuonna yhtiö sopi asiasta noin 1,3 miljardin euron korvauksella, joka oli asianajajien mukaan kaikkien aikojen suurin tekijänoikeuskiistassa sovittu korvaussumma.
Toimitusjohtaja Dario Amodei on varoittanut, että tekoäly voi hävittää puolet korkeasti koulutettujen työntekijöiden aloitustason työpaikoista 1–5 vuoden kuluessa. Yhtiö itse sanoo haluavansa käyttää varallisuuttaan torjuakseen eriarvoisuutta, jota sen oma teknologia saattaa aiheuttaa.
Olemme kolmannen filantropian (eli varakkaiden hyväntekijöiden) aallon alkuvaiheessa. Ensimmäinen aalto, joka ajoittui suunnilleen vuosille 1880–1930, sai alkunsa Carnegien ja Rockefellerin omaisuuksista. Heidän ansiostaan syntyivät säätiöt, tutkimusyliopistot, nykyaikainen lääketieteellinen koulutus ja julkiset kirjastot. Toinen aalto, joka ajoittui suunnilleen vuosille 2000–2020, sai alkunsa Gatesista ja Buffettista. He toivat lahjoittamiseen järjestelmällisen, tutkimukseen ja vaikuttavuuden mittaamiseen perustuvan lähestymistavan ja vaikuttivat osaltaan lasten kuolleisuuden historialliseen vähenemiseen. Kolmas aalto saattaa puolestaan syntyä tekoälyn ansiosta.
Tämä on hyvä uutinen, mutta samalla myös huolestuttavaa. Sillä aivan kuten ennenkin, pieni joukko varakkaita ihmisiä päättää, mikä on hyväksi muille. Bill Gates, itse toisen hyväntekeväisyyden aallon keskeisiä hahmoja, kirjoitti elokuussa, että tekoälystä voi tulla joko ”kaikkien aikojen suurin tasa-arvoistaja” tai ”suurin epäoikeudenmukaisuuden lähde”. Hänen mukaansa valtioiden on osallistuttava muutoksen ohjaamiseen sen sijaan, että vastuu jätettäisiin yksinomaan markkinoille.
Hyväntekeväisyys ei korvaa politiikkaa. Kansainvälisen kehitysrahoituksen kokonaismäärä laski vuonna 2025 ennätykselliset 23,1 prosenttia. Myös Suomessa kehitysyhteistyömenot vähenivät: laskua edellisvuoteen verrattuna oli 3,9 prosenttia. On ongelmallista, jos julkisen kehitysrahoituksen vähentyessä maailmanlaajuisten ongelmien ratkaiseminen jää yhä enemmän yksityisten miljardöörien hyväntekeväisyyden varaan.
Miljardöörien tunnetuimman hyväntekeväisyyslupauksen, Giving Pledgen, 22 edesmenneestä allekirjoittajasta vain kahdeksan oli lahjoittanut riittävästi täyttääkseen lupauksensa. Vuonna 2021 Elon Musk lupasi Twitterissä myydä osakkeitaan maailman nälänhädän torjumiseksi, jos Maailman ruokaohjelma esittäisi suunnitelman varojen käyttämisestä. Suunnitelma esitettiin. Muutamaa viikkoa myöhemmin Musk lahjoitti myöhempien raporttien mukaan noin viiden miljardin euron arvosta osakkeita omalle säätiölleen.
Lupaus ei kuitenkaan vielä ole lahjoitus. Tämä hyväntekeväisyyden aalto saattaa silti osoittautua erilaiseksi yhdessä suhteessa. Amodei lahjoitti rahaa jo opiskeluaikanaan, kauan ennen vaurastumistaan, ja valitsi lahjoituskohteet riippumattomien tutkimusorganisaatioiden perusteellisten arvioiden perusteella. Hänen perustajakumppaninsa ja yhtiön työntekijät ovat toimineet samalla tavalla jo vuosien ajan: he eivät lahjoita sinne, missä heidän nimensä näkyy parhaiten, vaan sinne, missä jokainen euro tuottaa tutkimusnäytön perusteella mahdollisimman suuren hyödyn. Lahjoitustoiminnassa on tähän asti noudatettu tehokkaan lahjoittamisen periaatteita: tavoitteena on saada jokaisella lahjoitetulla eurolla aikaan mahdollisimman paljon hyvää. Jää kuitenkin nähtäväksi, jatkuuko sama toimintatapa, kun lahjoitettavat summat kasvavat miljardeihin.
Kuinka moni näistä lupauksista todella lunastetaan, ja mihin rahat lopulta päätyvät? Arvioikaamme teknomiljardöörejä sen perusteella, mitä he antavat, älkäämme sen perusteella, mitä he lupaavat.
Kirjoitus perustuu belgialaisen Effectief Geven -järjestön artikkeliin “Opinie: Roofbaron of weldoener? De AI-miljardairs van Anthropic beloven hun fortuin weg te geven, net zoals Carnegie”. Lahjoita tehokkaasti on kääntänyt ja muokannut tekstiä paremmin suomalaiselle lukijakunnalle sopivaksi.