Blogi
Lahjoittaminen alkaa kotoa
Tulisiko meidän ratkaista omat ongelmamme ennen kuin autamme muita?
Yksilöinä emme pysty auttamaan kaikkia apua tarvitsevia, joten meidän on tehtävä vaikeita päätöksiä siitä, mihin käytämme resurssimme. Yksi tapa tehdä tällainen päätös voisi olla suosia paikallisia kohteita. Loppujen lopuksi ihmisiä, jotka tarvitsevat ja ansaitsevat apuamme, riittää. Myös rikkaimmissa maissa. Vaikka paikallisiin lahjoituksiin liittyy etuja, on yleensä huomattavasti kustannustehokkaampaa tukea toimia matalan tulotason maissa, koska eurolla on korkeampi ostovoima matalan tulotason maissa.
Lauseen ”hyväntekeväisyys alkaa kotoa” teki tunnetuksi 1600-luvulla brittiläinen pappi ja historioitsija Thomas Fuller. Nykyään Fullerin sanomaa tulkitaan kuitenkin usein väärin. Hän ei tarkoittanut, että meidän pitäisi auttaa vain läheisiämme. Hänen koko tekstinsä kuuluu seuraavasti: ”Hyväntekeväisyys alkaa kotoa, mutta sen ei pitäisi päättyä siihen”. Toisin sanoen meidän tulisi vaalia myötätuntoa ja anteliaisuutta suhteissamme läheisiimme, mutta sen jälkeen meidän tulisi pyrkiä laajentamaan myötätuntoa ja anteliaisuutta koskemaan myös muuta maailmaa.
Läheistemme auttaminen ja kaukana olevien auttaminen eivät sulje toisiaan pois. Voimme tehdä molempia; kyse on vain oikean tasapainon löytämisestä. Suomessa rahan lahjoittamisen kolme suosituinta kohdetta ovat 1) kotimaan huono-osaisimpien auttaminen, 2) humanitaarinen apu ja katastrofiapu, 3) kehitysmaiden haavoittuvimmassa asemassa olevien auttaminen. Kyselytutkimukset osoittavat, että suomalaiset suosivat paikallista lahjoittamista ulkomaan lahjoituksiin verrattuna. Tämä ei ole vain Suomelle tyypillistä, vaan vuonna 2014 Saksassa ja Kiinassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että molempien maiden koehenkilöt olivat valmiita luopumaan suuremmista rahasummista auttaakseen lähempänä olevia ihmisiä kuin kaukana olevia.
Joissakin tapauksissa rahan lahjoittaminen omassa kotimaassa voi olla perusteltua. Useimmiten kuitenkin korkean tulotason maassa asuva voi maksimoida rahansa vaikuttavuuden ohjaamalla sen matalan tulotason maahan. Esimerkiksi Giving What We Can -järjestö kuvailee eroa näin: ”619 dollarilla voit lisätä yhdysvaltalaisen kotitalouden tuloja noin yhdellä prosentilla. 547 dollarilla taas voit kaksinkertaistaa kenialaisen kotitalouden vuosittaiset tulot. Itse asiassa jokaisella rikkaissa maissa käytetyllä dollarilla voi odottaa tekevänsä matalan tulotason maissa jopa sata kertaa enemmän hyvää.” Giving What We Can -järjestön perustaja William MacAskill kutsuu tätä periaatetta ”100-kertaiseksi kerrannaisvaikutukseksi”.
Hyväntekeväisyys saattaa alkaa kotona, mutta sillä on paljon suurempi vaikutus, kun se voi myös koskettaa toisella puolella maapalloa eläviä.
Voit ohjata lahjoituksesi sinne, missä sillä on suurin vaikutus lahjoittamalla jollekin monista kansainvälisesti toimivista hyväntekeväisyysjärjestöistä, joista lahjoitusneuvonnassa kerron mieluusti lisää.
Kirjoitus perustuu Giving What We Can -järjestön artikkeliin ”Charity begins at home; shouldn't we solve our own problems before helping others?”. Lahjoita tehokkaasti on kääntänyt ja muokannut tekstiä paremmin suomalaiselle lukijakunnalle sopivaksi.
Lähteet:
- Suomidata: Lahjoittajatutkimus 2025. (Odyssey 2025). https://de.cdn-website.com/5461b92f4b6844cb93503e49757c5fe2/files/uploaded/Lahjoittajatutkimus2025koontiSuomentuloksista_%281%29.pdf
- Alkuperäinen kirjoitus: https://www.givingwhatwecan.org/blog/charity-begins-at-home-shouldnt-we-solve-our-own-problems-before-helping